Publicidad

Kichwa runakunaka saratami tarpunchik. Maykan allpakunapimi, ashtawanka tiyashka allpakunapimi chaytaka tarpunchik. Alli wiñachunka tamyatami minishtinchik. Mana yapatachu tamiyana kan, yapa kakpika, tarpushkakunaka chinkanllami.
Sarunmanta rimashpaka, maykan killakuna usiyay kashkata, maykan killakuna tamiyak kashkatami yacharkanchik, shinapash kunanka shikanmi tukushka, chashna kakpipash, sarataka watan watanmi tarpunchik.
Sarawanmi shikan mikunakunata ruranchik. Llullu kakpi, ña kawlla kakpi, ña pukushka kakpimi, shikanpash, mishkipash mikunata ruray ushanchik. Llullu kakpika, ashtawan hatunlla kaspakunata hapishpami yanunchiklla. Llullu sarataka chukllu ninchikmi. Kaytaka kachiwan, mana kashpaka, wirata kawishpa, kullki ima tiyakpika, makinchuwanmi mikunchik. Chuklluka may mishkimi kan, sumakpachami kan. Kunan punchakunami ña chuklluka tiyan.
Ñatakmi chuklluka kawlla tukun, chashna tukukpika, kay mishki mikunakunatami ruranchik. Shukka chukllu tanta nishkami kan. Chaypaka kawlla chuklluta hapishpami kutanchik, imakunawan chapushpami chukllu tantata ruranchik. Kaytaka kachiwanpash, mishkiwanpashmi ruranchik. Shamuk semanakunami kaytaka ña rurashun. Kawlla chuklluwan shuk mikunaka shuk apimi kan, kawlla chukllutami kutanchik, shuk imakunawan yanunchik, kaytami chukllu api nishpa shutichishkanchik. Kayka may mishki kachi apimi kan. Kaytapash shamuk semanakunami ña yanushun. Musikita nishkatapashmi ruranchik. Chaytaka rurankapakka kawlla chukllutami ashallata kutashpa, imakunata churashpa kallanapi kusanchik. Chayka shuk ñañu tanta shinami tukun. Kashna ña pukukrikukta hapishpami chuchuka nishktapash ruranchik, shinapash kaytaka kipa killakunami mikushun.
Kutin junio killapaka saraka ñami pukushka kanka; tipishka, ishkushka, allita chakichishka kipaka, shikan mikunakunatami ruray ushashhun. Kay sarataka ishkaypimi rakinchik, shukka ashtawan alli saraka muyupami kan, kutin chayshukka mikunkapakmi kan, kaywanka kamchatami ruranchik, shinami yanka kamchatapash, wira kamchatapash ruranchik. Mutita rurankapakmi kay pukushka sarapa karata anchuchina kanchik. Shinallatak sarata kutanchikmi, sara hakuwanka shikan apitami ruranchik, shinami kachi apita ruranchik; ñuñu apitapash, kaytaka warmi wakra ñuñuwanmi, mishkiwanmi ruranchik. Sara hakuwanka shuk mishki tanta shinatami ruranchik, chayka chipil shutiyukmi kan. Mana chayllachu kan, shuk ñañu tanta shinatapashmi ruranchik.
Chay sara hakuwanpashmi aswata ruranchik. Imapash hatun tantanakunapami aswanchik, chashnami saratallatak, mana kashpaka, shuk imakunata tarpunapa, tipinapa, pallanapa, siganapa, allanapami aswanchik. Shinallatak aswaka shikan ñukanchik raymikunapipashmi tiyan. Puka, yana haku sarawanmi wawa wacharikpi, shuk apita ruranchik, kutin pipash wañukpika, sarawanpashmi chanpus apita ruranchik. Ari, saraka ñukanchik kawsaymi kan! Kayta killka-katikuk, manachu kunan kunan shuk chukllu tantata mikunayan?
Resumen traducido al castellano
Maíz, fuente de vida
El maíz es un elemento fundamental de la dieta del mundo quichua. Es así que, en cualquier tipo de superficie, lo cultivamos y vivimos alrededor de su ciclo de producción. Gran parte de los sembríos depende de la lluvia. Esperamos que esta sea suficiente, tampoco escasa ni abundante.
En cuanto sembramos, la cuidamos, la protegemos. Para el tiempo posterior al equinoccio de marzo, Pawkar Raymi, ya tenemos el maíz tierno. Unas pocas semanas nos deleitamos con los choclos. El maíz, en cuanto deja de ser choclo, lo aprovechamos para hacer coladas de sal y también las conocidas humitas de sal o de dulce. También se prepara una especie de tortillas. Unas semanas más tarde se recoge este maíz aún no maduro para elaborar la chuchuka, la cual requiere un tiempo de secado, por lo que esta colada se dispondrá en meses posteriores.
Finalmente, para el mes del Inti Raymi, solsticio de junio, el maíz ya estará maduro, luego de cosechar y desgranar lo dividiremos en dos, una parte y la mejor la conservaremos para semilla y la otra será para consumo. Con esta elaboraremos diferentes tipos de comida. Nunca podrá faltar el tostado, tampoco el mote. Con la harina haremos coladas de sal y de dulce. Aquí se incluyen las coladas de dulce para el nacimiento y la muerte. También los ‘chipil’, una especie de humitas, pero de maíz maduro, y las tortillas. Y para las diferentes fiestas tendremos la infaltable chicha, el vino del maíz. Cuán importante es este producto. Sí, el maíz es sinónimo de bienestar, de vida para el mundo quichua. Estimado lector, ¿no le apetece una humita caliente con una agua de manzanilla? ¿O tal vez un choclo con queso? ¿Y por qué no un mote con chicharrón? (O)