Ecuador, 30 de Abril de 2024
Ecuador Continental: 12:34
Ecuador Insular: 11:34
El Telégrafo
José Maldonado

Uchumanta

12 de septiembre de 2016 - 00:00

Aminta mikuna kakpipash, uchuwanka mishkimi tukun. Tukuy kachi mikunatami uchuwan mikunchik. Shinapash uchuka, ¿maymantatak kashka? ¿Imapapash allichu kashka? Kay katiriyapimi kay hawa maykan yuyaykunata riksicrinchik.

Puntaka uchuka kay Abya-Yalamantami kashka. Uchuka ñawpa, ñawpamantami tiyashka, maykankunaka 7.500 wata, shukkunaka 6.500 wata Cristo manarak tiyakpi, ña tiyashkatami nin.

Imapash kachun, kay ñukanchik llaktakunamantami kashka. Españamanta shamushka mishukunami paykunapa kikin llaktamanpash, shuk mama llaktakunamanpash aparka. Kunanka tukuy mama llaktakunapimi uchutaka riksin, mikun. Chaykunapika kutashka uchupash, uchu hakupashmi tiyan.  

Ñukanchikmanta rimashpaka, ñawpamantami kunankaman uchutaka punchanta mikunchik. Ñukanchikka uchuta kutashpallami mikunchik. Chaypami uchu kutana rumi tiyan. Uchutaka muru kachiwanmi kutanchik, maykankunaka cominos nishkawanpashmi kutan, chashna kutashkapimi pitishka cebollata churanchik. Chashna kutashka uchuka may mishkimi kan. Wakinkunka sankuta, shukkunaka chuyatami munan.

Chashnami mutita, chuklluta, chukllu tantanata, papata,  millukuta, purututa, alverjasta, habasta, shikan aychakunatapash uchuwan llunllishpa mikunchik.

Shinallatak  tiyashka apikunatapashmi uchuwan mikunchik.

Uchilla uchupash, hatun uchupashmi tiyan, chay uchilla uchutaka “supaypa sillu” nishpami kayanchik, kutin hatun uchutaka “rukutu” ninchikmi. Kay ishkantinmi hayak hayak kan. Uchuka shikan tullpuyukpashmi kan. Maykankunaka puka puka, shukkunaka killu, shukkkuna wayllami kan. Puka puka kakpika, hayakmi kan ninchikmi.

Hatun llaktapi kawsashpaka, uchutaka rantinami kanchik, kutin kikin llaktapi kawsashpaka, kaytaka wasi kuchupimi tarpunchik. Wanuwan, yakuwanka allipachami pukun.

Shinami kunanka mishukunapash uchutaka mikun, paykunaka shuk imakunawanmi uchutaka kutan, shinatallatak kutashka uchupimi imakunata yapachin.

Uchu mikunamantaka ima rimaykunami tiyan. Shinami “Llullakkunatallami hayachin”, “Uchuta mikushpaka, maytami killa rin”, “Uchuta mikushpaka, punchapanpami rikurin”, “Yapa uchuta mikushkamantami yapa piñaruku kanki”, “¡Puñunayakpika, uchuta mikuy!”, “Mikuna aminta kakpika, uchuta yapachi”, shuk kashnakunatami  ninchik.

Uchuka hanpipashmi kan, shinami uhupa alli kan; sinka harkarishka kashkamanta, mana samay aysay ushashkapapashmi alli kan. Chukrishkakunaka chakichishka kutashpa uchu hakuwanka utiyallami alli tukun. Chuspi kanishkakunapapash, usata chinkachinkapapash, sarnapapashmi, uchu hakuka alli kan.  

Shinaka kayta killka katikuk, ¿uchuta mikushpaka, hayachinkichu? Shinaka llullakmi kanki. Kunan lunes puncha llankanapi killanayakpika, ¡uchuta mikuy!

Resumen traducido al castellano

El ají

Para los indígenas Quichuas una comida de sal sin ají es una irreverencia. Podrá faltar carne, papas, col, mellocos, etc., pero no el ají.

Cuando vivimos en las comunidades sembramos en los alrededores de la casa y así disponemos de forma continua. Tampoco falta la piedra para moler. Preparamos en forma sencilla, con agua, sal en grano y si disponemos con comino. Una vez molido agregamos cebolla blanca picada finamente y ya está listo para consumirlo.

Tamaños y colores dan características especiales. Un diminuto y muy rojo se considera altamente picante. También hay que tener cuidado con el conocido “rocoto” de color rojo y de gran volumen.

Las reacciones al consumirlo han generado varias expresiones, como “solo a los mentirosos pica el ají”, “para ahuyentar la pereza no hay nada mejor que el ají”, “para abrir bien los ojos coma ají”, y a aquellos que son enojones y gruñones les decimos “desde pequeño debes haber comido mucho ají picante, por eso eres así de irascible”, etc.

Pero también recordemos que este es un fruto originario de América, que con la llegada de la conquista española “invadió” Europa y hoy en día el mundo entero.

Estimado lector, ¿le picó el ají? ¿Sí? O sea que usted es mentiroso. Si tiene pocas ganas de trabajar este día lunes, inicio de semana, coma ají y verá cómo se pone animoso.

Para estar siempre al día con lo último en noticias, suscríbete a nuestro Canal de WhatsApp.

Contenido externo patrocinado

Ecuador TV

En vivo

Pública FM

Noticias relacionadas

Social media