Publicidad

Ecuador, 29 de Marzo de 2024
Ecuador Continental: 12:34
Ecuador Insular: 11:34
El Telégrafo
José Maldonado

Columnista invitado

-naku

17 de julio de 2017 - 00:00

Kayta rikushpaka, imashi ninkichikchari. Uyaychik. Ñukanchik kichwa shimika yapachik shimimi kan. Kayta uyashpaka, maykan ñukanchikpuraka ima shina kay kashka ninkichikchari. Uyaychik, sapi nishka shimimi tiyan, kaykunamanmi shuk uchilla, ñutulla shimikunata yapachinchik, kaykunami chay sapitaka shukyachin.

Shuk sapipika ashtaka yapachina ñutullakunatami churay ushanchik. Chaykunata yapachikpika, nikushkaka shukmi tukun. Shinallatak shukta ñawpachik, shukta kipayachikpika, shukpashmi tukun.  

Kunanka shimi kachikpa shuk yapachinatami killkashkanchik, chayka –naku nishkami kan. Kay imapak kashkatami riksichikrinchik. Kayka shuk imapash hawa ishkay, kimsa, mana kashpaka, tawkapura rurakushkatami nin. Shinapash mana waykarishpa, shuk rurakpi, chayshuk rikushpa, shinallatak chayshuk rurakpi, kay rikushpa kanatami nin. Chashna rurana kakpimi, kay ñutulla yapachinawanka ni ushanchik.

Kunan punchakunami parlanamanta uyashkanchik. Parlanakunaka shuk imatapash nikpi, shuk uyakushkta, kutin uyakuk imatapash nikpika, ñakalla rimakuk uyakushkatami nisha nin. Mana chashna kana kakpika, kay ñutulla yapachina illakmi rimana kanchik.

Shikan shimi kachikpimi kay ñutulla yapachinawanka imatapash ni ushanchik. Chashnami trabajanakunchik, mikunakunchik, rikunakunchik, rinakunchik, yanunakunchik, tantanakunchik, shuk imakunapipashmi chashna kaywan rimay ushanchik, makanakunchik nishkapimi kaypash chaypash chayachik kashkata rikuchin.

Shinaka parlanakuna nishpaka, ñami yachankichik, rimanapi kakkunami shukkunaka rimanka, shukkuna uyanka, kipaka uyakukkunami rimanka; shinaka mana shuklla rimashpa, chayshukkunaka upa shina sakirinkachu. Shinallatak kay rimanakushkamantami imakunata surkuchinka. Ñami yachankichik, mana kashna kana kakpika, rimanapika kay ñutulla yapachinatami mana churana kankichik, chay illakmi rimana kankichik.

Ñukanchik Kichwa shimipika, parlanchik nishpaka, shuklla riman, chayshukkuna uyak kashkata, mana imata nik kashktami nisha nin. Kutin parlanakunchik nishpaka, tukuy tantanakushka  rimakushkata, uyakuk kashkatami nisha nin.

Chashnami ñukanchik shimipika, kay ñutulla yapachinamanta, tukuykuna imapi rurakushkata, kay illak kakpika, shuklla imatapash rurakushkata yachay ushanchikllami. Kichwa shimiwanka kashnapika mana pantari usharinchu, ima shina kashkatami rikuchin.

Kayta killka katikuk, ¿kanka parlanapichu kashkanki, mana kashpaka, parlanakunapichu kashkanki? ¿Kanpa wasipika parlankichikchu, mana kashpaka, parlanakunkichikchu? ¿Manachu kanpa wasipika kanpa warmipa nishkata rurankichik? (O)

Resumen traducido al castellano

-naku

El kichwa es una lengua aglutinante, a una palabra raíz podemos agregarle una serie de morfemas y precisar la expresión.

Entonces vamos con algo de lingüística, necesitamos conocer lo que es un morfema y a este se define como “unidad más pequeña de la lengua que tiene significado léxico o gramatical y no puede dividirse en unidades significativas menores”.

El título de este escrito se refiere a un infijo verbal, -naku, conocido como recíproco. Su presencia en la conjugación de los verbos implica que quienes están en la acción son partícipes activos, es decir se trata de un ejercicio biunívoco. Verbos sin este expresan una gestión unívoca.  

Si tomamos el verbo ‘parlana’ (préstamo del italiano al kichwa) que se traduce como conversar, al incluir este morfema se tiene ‘parlanakuna’, que se refiere a una conversación con una participación activa de cada uno de los allí presentes, en otras palabras esto es dialogar. Así de preciso es el kichwa. La sola mención del infijo en la expresión nos permite conocer qué tipo de acción es; en este ejemplo, qué tipo de diálogo es. Por supuesto, muchas de las veces habrá ‘parlana’ y no ‘parlanakuna’ o como dicen malévolamente ‘diálogo de sordos’.

Estimado lector, ¿ha estado en conversaciones unívocas o biunívocas? Lo ideal es escuchar y ser escuchado, ¿no? ¿En los diálogos en su casa hay una participación de toditos o su esposa impone, digo, persuade, lo que se debe hacer? (O)

Contenido externo patrocinado

Ecuador TV

En vivo

Pública FM

Noticias relacionadas

Social media