Ecuador, 19 de Abril de 2024
Ecuador Continental: 12:34
Ecuador Insular: 11:34
El Telégrafo
José Maldonado

Kichwaman tikrachishpa llakikuna

12 de junio de 2017 - 00:00

Maykan watakunatami kichwa yachachik shina kashkani. Shinapash ima shina yachachinataka mana yacharkanichu. Ñuka wawki Jaimemi yachachirka. Payka Kichwa shimimantami ashtaka yachan, payka chay hawami PUCE sumak yachana wasipi yachakurka.

Shikan sumak yachana wasikunapimi Kichwata yachachishkani. Yachakukkunaka kaymantapash, shuk mama llaktamantapashmi karka. Shinapash kay chunka wataka ashallatami yachachishkani, chaypa rantinka mishu shimi nishkakunatami Kichwaman tikrachinapi kashkani.

Mana yuyashkakunami ñukanchik kikin shimiman tikrachinapika rikurishka. Puntaka mana uyarishka nishkakunatami ñukanchik kikin shimiman tikrachina kashkani. Shinapash kay hawaka shuk mushuk killkashkapimi riksichisha.

Chashnami sarun Llakta Pushakpa imakunata ñukanchik Kichwa shimiman tikrachina karkani. Chay tikrachishkaka killkashkapi, rimashkapi, rikchishkakpipashmi rikurirka.

Shinapash shuk llakimi tiyarka. Ñukanchik Kichwa shimipika imatapash rikushpaka, rikurkanchik, ninchik. Kukushkata rikushpaka, kurkami ninchik. Tukuchishka hanpi wasita rikushpaka, wasichinata tukuchirkami ninchik. Yachana wasita kukpika, chaypi kashpaka, kurkami ninchik. Hornado mishanakuypi kashpaka, maykan mishakta rikushpaka, paymi misharka ninchik. Ña rikunki nachu, kikin chaypi kashpa, kikin rikushpaka ñaka shinami ninki.

Shinapash mana chaypi kashpaka, mana rikushpaka, shuk killkashkata killka katishpaka, mana kurka ninchikchu, kushka, ninchik; yakuwan michata ruranata tukuchikpika, mana chayta rikushpaka, tukuchishka ninchik; Llakta Pushak yachakunapa mushuk watata kallarichikpika, mana chayta rikushpaka, mana chaypi kashpaka, kallarichishka ninchik.

¿Ima shina kashkata ña rikunkichu? Kutinllatak, kukukpi kashpaka, kurka ninchik, mana chaypi kashpaka, shuk kayta willakpi, shuk killkashkapi kayta rikushpaka, kushka ninchik. Chashnami ñukanchik Kichwa shimiwanka rimana kan.

Maykan kushkata, tukuchishkata, chaskishkata, shuk kashnakunata rikurkanimi. Shinapash ashtakata mana rikurkanichu. Chaymi shuk llaki karka. Mana rikushka shina churakpika, willashkaka mana chashna kashka shinami uyarin.

Kallari Kichwaman tikrachinapika, kashna llakiwanmi karkani. Mayka tikrachishkakunaka rikushka, shina, shukkunaka uyashka shinallami rikurirka. Shinapash kay llakipami shuk hatun yanapay rikurimurka. Imashi karka nikunkichikchari.

Chayka Llakta Pushak sábado puncha, paypa punchanta rurashkata willanami imatachari yanaparka. Paymi kashna, chashna rurarkani, kayman chayman rirkani, kayta chayta kurkani, shukkunatapashmi riksichik karka. Chaymantami paypa nishkata uyashpaka, chaypi kak shinami Kichwaman tikrachirkani.

Kayta killka katikuk ¿Sábado punchakuna ima tiyashkata riksichina shuk shimiman tikrachinkapak  alli kashkata ña yachankimi, nachu? (O)

Resumen traducido al castellano

Gajes de la traducción

Muchos años estuve dedicado a la enseñanza de la lengua Quichua y de pronto tuve la oportunidad de participar en la traducción de textos en español a mi lengua materna. Una grata e interesante aventura.

El Quichua ha sido una lengua oral, pero en estos últimos años ya tiene presencia escrita. Y es aquí en donde se presentan ciertas situaciones especiales que voy a compartir. Y me refiero en concreto al uso del verbo en modo indicativo y en los tiempos pretérito imperfecto y perfecto.

Todo aquello que tenía que traducir se refería a eventos que ocurrían día a día, en algunos de ellos estuve presente, mientras que en otros no. Y aquí la dificultad. En la lengua Quichua todo aquello que se vio, se participó o estuvo presente implica el uso del verbo en modo indicativo en pretérito imperfecto, lo que se llega a conocer a través de terceros se expresa con el pretérito perfecto.  

La presencia en algunos de estos actos facilitó la traducción, el problema surgió cuando no se participó, pero sucedió el evento, en Quichua para este caso la única opción es el pretérito perfecto, pero hay un adicional y es que este tiempo resta credibilidad. 

Tremenda encrucijada en la traducción, pero como Diosito siempre ayuda a los de buenas intenciones, cuan favorable fue la información dada por el Presidente los días sábados sobre sus actividades. Además yo estaba cerquita y en el momento preciso de quien daba a conocer lo ocurrido en la semana, entonces ‘sin chistar’  utilizaba el pretérito imperfecto.

Estimado lector, ¿qué opina del ‘remedio’ que tuve para mi problema? (O)

Para estar siempre al día con lo último en noticias, suscríbete a nuestro Canal de WhatsApp.

Contenido externo patrocinado

Ecuador TV

En vivo

Pública FM

Noticias relacionadas

Social media