Imprimir esta página
José Maldonado

Rutunapa tushuna

11 de septiembre de 2017 - 00:00

Kayna semanami, miércoles punchami Chimborazo markapika millma rutuna tiyarka. Chaypimi wikuñakuna tiyan. Kaykuna sapallami wiñashka.

Ñukanchik mama llaktamanta rimashpaka, unaytami mana tiyarka. Chilemantami apamurka, chaytami chay markapi kacharirka, chayka ñami ishkay chunka iskun wata tukushka. Kipamanka Perúmantami apamurka, chay washami Boliviamantapash shamurka. Chaykunaka sapallami wiñashka, shinallatak mirashka.

Shinapash sarunka millma rutunaka shuk hatun raymi shinami karka. Manarak rutuy kallarishpami tushuna tiyarka, shinapash Españamanta shamushka mishukunaka, ashtawanka kushipatakunami  kay tushunataka mana rikunayachirka.

Tushukkunamanta rimashpaka, paykunaka ashtawanka wanprakuna, kuytsakunami kak karka. Paykunapa churakunaka yurakmi karka, chaykunapimi imakunata yapachik karka. Hatun tullpuyuk muchikutapashmi churakuk karka.

Paykunapa makipika shukpika kari tijeras, shukpika warmi tijerastami charik karka. Chaykunatami sumakta wakachik karka.

Paykunaka kayman chayman, llukiman, alli makiman, washaman ñawpaman kiwirik karka, uray sinka, wichay sinkami sinkuk karka. Kunkurik shina tukushpami pawak karka. Chakikunata tsaknarik shina, watarik shinami rurak karka. Shuklla chakipi, shuklla makipimi shayarik karka. Ima mana rikushkakunatami rurak karka.

Tushukkunaka ishkaypi chawpirishkami karka. Chashnami shuk chawpimanta tushushpa imakunatapash rurankapak shuk llukshik karka, kipamanka chayshuk chawpimantami shuk  tushunkapak llukshik karka, payka ñakalla tushukta atina yuyawanmi tushuk karka, payka chayshuk mana rurashkakunatami tushushpaka kuyurik karka.

Takikkunamanta rimashpaka, sarunka pinkullu, rawraku, kawkatami takik karka, mishukuna shamushka kipaka, violín nishkata, arpa nishkatami takirka. Tushukkunaka paykunapa takishkata katishpami imakunata rurak karka, chashnallatakmi tijeraskunatapash wakachina karka.

Kunan wiñaykunaka ima shinashi chay tushunaka ninkichikchari. Kayka, kunan puncha tushunakunata rikushpaka, chay break dance shinami kan. Shinaka chayta yachashpaka, Rutuna Tushunapi tushunkapakmi kanki.

Kayta killka katikuk, kayta rikunkapak munashpaka, internetman yaykushpa, rikunkilla. ¿Rutuna Tushunata manachu kawsanayachinki? Shinapash chay wikuñakuna Suyupa kakpika, chashna rutunapika, Suyupa Wasikunapa pushakkunapa rimashkakunatami uyana kanka, ñukanchikpa kakpika, ñawpa shinami tushunchikman. Chashna rurashpaka, ñukanchik kikin kashkatami ashtawan hatunyachinchikman. ¿Imata ninki? (O)

Resumen traducido al castellano

Danza de la Esquila

El miércoles anterior se dio un hecho especial. A las vicuñas introducidas desde 1988 procedentes de Chile, de Perú y de Bolivia se les trasquiló por primera vez.

Fue un evento oficial y vale recordar que la presencia de la vicuña en nuestro medio fue fruto de un convenio para su manejo y conservación en la que participaron varios países, entre ellos Ecuador.

Antes de la conquista abundaba la vicuña y la esquila de la misma era motivo de un gran festejo,  en la que sobresalía  la actuación extraordinaria de los danzantes, sin embargo durante la colonia los sacerdotes consideraron que se trataba de un baile diabólico.

La colonia da paso al violín y al arpa como instrumentos de interpretación de la música de este evento y los danzantes utilizan las tijeras de la esquila como un elemento más de su atuendo. 

La característica fundamental de la danza son las acrobacias ejecutadas con mucha creatividad, maestría, habilidad y destreza compaginadas al compás del violín y arpa; y al sonido de las tijeras.  Tal vez se preguntan cómo era este baile, pues algo aproximado de lo que existe en estos tiempos es el break dance. 

Estimado lector, ¿si le hace al baile de la cultura Hip Hop? Si es afirmativo está listo para la Danza de las Tijeras. Obvio que sería muy especial que los Quichuas recuperemos este baile. Ojalá en el futuro lo podamos hacer. Si no nos va a ‘tocar’ seguir oyendo palabras y discursos, previo a la trasquila, que muchas de las veces, no entendemos. ¿Qué opina estimado lector? (O)

Contenido externo patrocinado

Ecuador TV

En vivo

Pública FM

Noticias relacionadas

Social media