Imprimir esta página
José Maldonado

Columnista invitado

Mushuk Llakta Pushak

03 de abril de 2017 - 00:00

Kay killkashkata killka-katikukpika, ñami pi mushuk llakta pushak kashkata yachashun. Kayna punchami tukuy Ecuador mama llaktapi kutinllatak akllana tiyarka. Febrero killaka pusak llakta pushak tukunkapakmi tiyarka. Shinapash puntapi kakka kamachipi nikushka yupashkatami mana paktachirka. Chashnami ishkay ashtawan katikkunata charik, paykuna kutinllatak akllanaman yaykurka.

Yupanapimi llaki tiyarka. Mishakkunapash, mana mishakkunaka yupanapi umay tukushkata uyachirka. Mishakkunaka mana alli yupashkamanta kamachipi nikushktaka mana paktachishkata nirka, kutin ishkaynikipi kakka mana ruranakunata rurashkatami nirka. Kashnakunawanmi mana mishashkataka huchachirka.

Kaynanik marzo killaka ishkay llakta pushak tukunkapak munakmi kutinllatak imata ruranakunata riksichirka. Kaypi chaypi tantanakuchishpami paykunapa rurankapak yuyashkataka uyachirka.  

Chay rurakrikushkataka shikan imakunapimi surkuchirka, chashnapi uyanapi, rikuchinapi, kawsay llikakunapi, shuk imakunapipash yachay chayachirka.

Llakta pushak tukunkapak munakkunamanta rimashpaka, shukka kunan Llakta Pushakpa tantanakuymantami karka. Payka kunan Llakta Pushak rurakushkatami rurashpa katinata, shinapash imakunapi ashtawan mirachinata, shukkunapi allichinata, shuk mushukkunata ruranatapashmi uyachirka. Kunan rurakushkakuna, kay chunka wata shinapi, sarun mana rurashkatami kutin kutin yuyarichirka. Kashna rurashkakuna wakchakunata chay kawsaymanta llukshichinkapak kashkatami nirka. Shinapash rurashpa katina kashkatami riksichirka. Yachakunapi, haipinapi mana ima kullkita kushpa yachakunata, hanpinatami willarka.

Kutin chayshuk llakta pushak tukunkapak munakka kunan llakta pushak rurakushkata mana alli kashkatami uyachirka. Chashnakunapi kullkita yanka shitakushkatami nirka.

Chaykunata shikanyachinata, kunan rurakushkata mana katinatami riksichirka. Payka unikillana kashkatami punchanta nikurka. Kunan Llakta Pushakmanta rimashpaka, shuk piña runa, tukuykunata rimak, mana rikunayachik, paypa nishkatalla rurachun munashkata, paywan kakkuna shuwakkuna kashkatami kutin kutin nirka. Shinapash kashna nishkataka mana imawanchu rikuchirka. Suyuman kuna kullki yapa kashkata, chaykunata anchuchinata, shukkunatapash anchuchinatami willarka. Yachana wasipi yachakunamanta, hanpi wasipi hanpirishkamanta kullkita kuna kashkata, yanka yachakuna, yanka hanpirina mana tiyana kashkatami riksichirka.

Kayta killka katikuk ¿Kunanka kanpa akllashkachu misharka? ¿Shinaka rurasha nishkata paktachichunmi munanki, nachu? ¡Chashna kachun! ¿Manachu misharka? Ama piñarinkichu, paktarak, imakunata huchachishpa, akllana mana allichu kashka ninkiman. (O)

Resumen traducido al castellano

Nuevo Presidente

Sí, es lunes 3 de abril de 2017 y ya conocemos cuál es el nuevo primer mandatario de este, nuestro querido Ecuador. De ocho candidatos a la Presidencia en la primera vuelta quedaron dos finalistas. Cada uno de ellos mostró sus propuestas. Mientras un candidato señalaba la necesidad de acentuar lo hecho en estos últimos años en beneficio de los sectores vulnerables, el otro indicaba un modelo agotado y la necesidad de cambios acentuados.

Educación y salud fueron sectores en los cuales se podía visualizar las dos posiciones. Hablando de educación, unos resaltaron la gratuidad, las nuevas unidades educativas, la repotenciación de otras, la mejora en los pagos a los maestros y manifestaron que eran logros que debían continuar y mejorar. Otros cuestionaron este tipo de gasto público.

En cuanto a salud, la promesa de uno fue la de mantener la gratuidad de estos últimos años, continuar con la repotenciación, mejoramiento de hospitales y centros de salud; mientras que el otro cuestionó y bosquejó lo que se haría, ahí se pudo conocer que iba a ser pagado, pero que habría un porcentaje de atención gratuito para los de menos recursos.

De los impuestos también hablaron, unos manifestaban que hay que mantener y modificar, en caso necesario; en tanto que otros señalaron que eliminarán muchos de ellos. ‘Harrrto’ hablaron de hacer y no hacer; de lado y lado había ofertas.

Estimado lector, ¿ganó con su candidato? Que se cumplan los ofrecimientos. ¡Salud! Y si no ganó el suyo, no sea ‘alegón’, reconozca que no cayeron bien sus propuestas.

Cuánto se dijo en lo que respecta a educación y salud. Uno presentaba como logro el no pago de matrícula más conocido como ‘colaboración voluntaria’ en las instituciones educativas estatales.

Dos visiones de una misma realidad. El uno tratando de acentuar el nuevo Ecuador. (O)

Para estar siempre al día con lo último en noticias, suscríbete a nuestro Canal de WhatsApp.

Contenido externo patrocinado

Ecuador TV

En vivo

Pública FM

Noticias relacionadas

Social media